torstai 24. tammikuuta 2013

I am back!

Wow siitä todellakin on aikaa kun olen viimeksi tänne kirjoitellu... Ei vaan ole ollut inspiraatioo kirjoittaa ja jos totta puhutaan, ei ole oikein nytkään.

Jos muistan oikein niin alotin kirja haasteen. Onhan niitä tullut luettua jonkun verran tässä vuoden aikana ja yritän nyt parhaani mukaan muistaa mitkä kaikki on tullut lukaistua.. Viimeinen ilmoittamani on siis Harry Potter & order of the phoenix, joten siis luonnollisesti olen lukenut koko sarjan loppuun.

Kirjat 13 & 14: Harry Potter & Half blood prince & Deathly Hallows




















Kirjailija: J.K Rowling
Motiivi: Koska Potterit vaan on niin hyviä. :) Niihin ei kyllästy koskaan.

Kirjat 15 - 17 Millenium sarja: Miehet jotka vihaavat naisia, Tyttö joka leikki tulella & Pilvilinna joka romahti


Kirjailija: Stieg Larsson
Motiivi: Olen katsonut leffat, ne ovat mielestäni hyviä joten päätin niiden innoittamana lukea myös nämä kirjat.

Leffat eivät paljoa poikkea kirjoista, joten tiesin mitä tapahtuu milloinkin. Siitä huolimatta kirjat ovat aina parempia kuin elokuvaversiot. Suosittelen lukemaan nämä. :)

Kirjat 18 - 20: Charlaine Harris: Club dead, Dead to the world, dead as a doornail



Kirjailija: Charlaine Harris
Motiivi: Tykkään paljon True Blood sarjasta. Viimeisin kausi oli kyllä askel huonompaan suuntaan mielestäni, mutta onneksi juoni kulkee hieman erilailla kirjoissa kuin tv-sarjassa.

Kirjoista ei juonenkäänteitä ja yllätyksiä puuttunut vaikka jotkut asiat olivatkin pääteltävissä. Näitä on minulla vielä kuinka paljon lukematta, joten en malta odottaa että pääsen seuraavan osan kimppuun. :)

---

Vielä on kirjoja jonkun verran arvosteltavana, kirjotan niistä seuraavan postauksen jonain päivänä sitten kun kerkeän. :)

Mitä tulee kaikenlaisiin tohtoreihin, ensimmäisen tapasin pari kertaa jonka jälkeen totesin, että en viihdy hänen kanssaan niin hyvin kuin voisin viihtyä jonkun toisen kanssa, joten aloitin lääkärin vaihtoprojektin. En ole siis pariin kuukauteen käynyt tohtorilla mutta asiat ovat olleet paremmin kuin hetkeen enkä ole saanut niin usein ahdistuskohtauksia jne. Tosin tuntuu kuin kävelisin ohuella jäällä joka voi millä hetkellä hyvänsä pettää, joten vien projektini loppuun ja saan itseni kuntoon vielä jonain päivänä. :)
I will be happy again one day.

Btw: parhautta! Oon ihan rakastunu tähän biisiin! :D

<iframe width="420" height="315" src="http://www.youtube.com/embed/vk24UKKI4yY" frameborder="0" allowfullscreen></iframe>




perjantai 7. syyskuuta 2012

On mulla asiat joskus osuneet kohdalleen, se saattoi vahinko olla eikä tapahdu uudelleen

Siitä on taas hetki vierähtäny kun täällä oon käynyt. Mitäs tässä nyt on oikeen tapahtunu.. Koulu alkoi ja musta tulee, ehkä, matkailupalveluiden tuottaja. Thrill the worldin järkkääminen ei mun kohdalta alkanu ihan niin hyvin, mutta nyt tuntuu, että asiat menee jo ihan omalla painollaan eteen päin.


Aloitin espanjankielen opiskelun. Kävin myös kertomassa terkalle kaiken mikä mussa vaivaa, se totesi etten oo ihan kunnossa ja passitti mut lääkärille. Ihan ite jouduin varaamaan ajan ja käymään siä, oon iha ylpee että uskalsin tehdä sen. Saa nyt nähdä pääsenkö pääkoppa tohtorille vai en.

Kauheesti keikkoja on tulossa, 
14.09 Placebo @ Helsingin jäähalli
13.10 The Rasmus @ tampere-talo (kuka tulee mukaan, mulla ei oo viä seuraa)
16.10 PMMP @ Yo-talo (Sinnekää ei oo vielä seuraa joten feel free to come)
21.10 Billy Talent @ Pakkahuone
23.10 Billy Talent @ Kaapelitehdas (?)
26.10 Disco Ensemble @ Klubi
08.11 Mindless self indulgence @ Nosturi
21.12 The 69 eyes @ Pakkahuone.

Jotain saatto unohtua mutta melkeinpä kaikki tuossa on. :) Hirvittää jo pelkkä ajatuskin siitä että paljonko liput maksaa yhteensä, mutta yritän olla ajattelematta, niin on paljon kivempaa.


Pistin ensimmäiset venytykset korviin, ne näyttää iha surkeilta kun ne on nii pienet mutta kyllä se siitä. Ensi viikolla saan (ostan) koruja lisää. :)

sunnuntai 5. elokuuta 2012

I never worry, now that is a lie

Siitä on jonkun verran aikaa kun oon viimeks iha kunnolla kirjottanu tänne mitää. Anteeksi laiskuuteni ja viitsimättömyyteni, mutta nyt tähän asiaan tulee muutos.

Kelataanpas hetki taakse päin ja mietitää et mitä tässä on oikeen tullu tehtyä... Provinssirockin jälkeen on ollut pelkkää hiljaiseloo, oon ollu töissä jne. Mä näin mun Venäläisen kaverin, iskä meni naimisiin, IMCRD miitti meni päin persettä. Viime viikonloppuna olin Fannilla Jämijärvellä, siitä ei oo oikeestaan mitään kerrottavaa kun ei siä tapahtunu oikeen yhtään mitään. Uitiin, saunottii, datailtii (tai Fanni datas) ja katottii telkkaria. Red hot chili peppers oli viime keskiviikkona ja se oli kivaa. Jonotusnumero 161, kolmas rivi, loppuunmyyty Ratinan stadion ja sillee.

Syy siihen, että en oo oikeen käyny missää, johtuu siitä et kukaa ei kysy mua mihinkää ja mä oon tähä mennessä jo kyllästyny itse aina kyselemään. Jos ei kelpaa seura niin ei kelpaa.

"Mä seison ja katson merta.
Se on hopeinen ja musta ja jatkuu ikuisesti.
Ei merta voi vihata, ei sitä voi unohtaa.
Ja silti... mua pelottaa. 
Mä tunnen miten mua vedetään sameaan syvyyteen.
Kosteat vesikasvit nuolee mun kasvoja 
ja kietoutuu mun valkoisiin reisiin.
Ja vihreän sameuden keskellä mä nään ne jo:
hopeiset hait liukuvat hitaasti läpi hämärän, 
läpi kivien, kuunsäteiden ja kuoleman."
 
Fiilikset ei oo muuttunu yhtään mihinkään, samaa paskaa kuin aina ennenkin, ellei pahempaaki. Mutta hei mä päätin että jos viä koulun alussa tuntuu näi pahalta, niinku luulen et tuntuu, nii päätin että meen puhuu jolleki koulupsykologille tai tällaselle. Olkaa ylpeitä musta! Vihaan tehdä niin enkä haluais puhua kellekää tuntemattomalle kun jo kavereille puhuminen on vaikeeta enkä halua loukata tai suututtaa ketää kitisemällä ja valittamalla. Mut mä toivon että te tukisitte ja yrittäisitte edes auttaa.

Nii ja btw tein instagrammin. Nimimerkki on murdermachine. :)


tiistai 17. heinäkuuta 2012

höpötystä

Hei rakkaat. Siitä on kauan kun olen viimeksi tänne kunnolla kirjoitellut, on ollut hieman kaikkea meininkiä. Jossain vaiheessa myöhemmin tulee paremmin postausta. Nyt olen täällä kirjoittamassa ihan muilla asioilla.

Olen alkanu järkkäämään kahdenlaista tapahtumaa, International My Chemical Romance day miittiä ja thrill the world flashmobia Tampereelle. Musta tuntuu että jälkimmäinen tulee tuottamaan paljon kiirettä ja päänvaivaa, mutta olen samaan aikaan varma että siitä tulee hauskaa.

Intenational My Chemical Romance day on siis 23.7 ja sitä juhlistetaan fanimiitein ympäri maailmaa. Suomessa on myös kyseisiä miittejä kuten edeltä käy ilmi. Tampereen lisäksi niitä on Helsingissä, Oulussa ja Mikkelissä. Kaikki miitit alkaa klo: 12 ja loppuu virallisesti klo: 18. Tampereella tavataan rautatieasemalla josta sitten luultavasti jatketaan johonkin puistoon hengaamaan. Luvassa on kaikenlaista kivaa, sen voin paljastaa. :) Muista miittipaikoista ynnä muusta on infoa enemmän osoitteessa www.mcrmy.fi. :)



Mitä taas thrill the worldiin tulee niin ei olla vielä ihan sataprosenttisen varmoja että tuleeko tätä tapahtumaa Tampereelle ja Helsinkiin vai pelkästään jompaan kumpaan kaupunkiin. Mutta kumminkin me ollaan peräänkuuluttamassa tanssijoita ja Michael Jakson faneja. :) Thrill the worldhan on siis, mikäli en oo ihan täysin väärässä, yksi maailman suurimmista flashmobeista, jossa kokoonnutaan, joka maailman kolkassa samaan aikaan, zombieksi pukeutuneina tanssimaan Michael Jacksonin thriller. Viime vuonna tanssijoita oli 12,297 yhteensä 29:stä maasta. :)

Jos haluatte järkkäämää thrill the worldia nii kommentoikaa mulle, lisään teidät meidän facebook ryhmään. Me tarvitaan viä jonkun verran järkkäreitä sillä hommaa on paljon. :)

torstai 21. kesäkuuta 2012

Eilen oli ehkä hauskaa, hukkasin kympin

Pieni tauko on ollu kun oon tänne kirjoitellu ja kaikkee on tapahtunu siinä välillä. 

Käytiin luokan kanssa Virossa, siitä on nyt kyllä jo hetki aikaa, kun koulutkin on jo loppunu, mutta tässä on siitä matkasta pari kuvaa. Suurin osa, ellei kaikki, on laivasta, sillä maissa ei tullu otettua kuvia, mikä hieman harmittaa nyt jälkikäteen. :/ 


"Liiiiight buulb" 
Musta tuntuu, aika voimakkaasti, siltä että meidän reissu sai loppujen lopuksi vähän toisenlaisen päämäärän kuin ekaksi ajateltiin. :D

Valmistuin vaatetusompelijaksi, juhlat pidettiin ja ihan mukavaisaa oli. Sain paljon rahaa ja kukkia. :D Työkkärissä jonotin ja parin päivän päästä valmistumisesta oli valintakokeet Seinäjoen AMK:iin. Hain sinne mediatuottajaksi. Tuutorit siellä oli tosi mukavia ja aika kului suhteellisen nopeasti vaikka jouduinkin jonottamaan siellä vuoroani millon mihinkin pitempään kuin mitä ne kokeet itsessään kesti. Näihin valintakokeisiin pääseminen tuotti kyllä ongelmaa aluksi. Torstainahan, 7.6, oli mötleyn keikka Helsingissä, jota ei missään nimessä voinu missata ja alunperin nämä valintakokeet oli merkitty mulle 8.6. Siinä olisi ollut haastetta kerrakseen päästä julkisilla Helsingistä Seinäjoelle yöllä, kun siihen aikaan ei S-joen suuntaan mene yhtään mikään. Mutta onneksi sain vaihdettua koepäiväni keskiviikoksi. 

Mötley Crüekin valitettavasti oli ja meni, siellä oli tosi mega kivaa. Komeita jätkiä joka puolella, hyvää musiikkia ja super hyvää seuraa niin mikäs siellä on ollessa. Taaskaan en kauheasti kuvaillu, sillä keskityin lähinnä olennaiseen,  mutta tässä näitä nyt kumminkin on. :D





Ainoa julkaisukelpoinen kuva. :D Kännykkäkameran laatu on ihailtavaa. En uskaltanut, enkä olisi edes saanut, ottaa "oikeeta" kameraani, Elmoa, mukaan, joten tähän on tyydyttävä. :D Jollette erota/tunnista niin tuossa sivulla on Nikki ja Vince ja tuossa lavan päädyssä on Mick. Ja screeniltä on nähtävissä Mötleyn tanssijat, kuten suuremman osan koko keikasta. :D 


Keikan jälkeiset tunnelmat. Näytän muuten aika hehkeeltä.


Muistakaa lapsukaiset, että päiväkirja pitää aina olla mukana!


Pari päivää tuon Mötley Crüen keikan jälkeen, kävin ottamassa uuden tatuoinnin. Eräs kaverin kaveri teki sen ja olen (tai tällä hetkellä lähinnä olin) siihen todella tyytyväinen. Sitten tuli Provinssirock. Suosittelen, että ETTE ota tatskoja, varsinkaan jalkoihin, juuri ennen festareita. Voin sanoo, vähän tatskan paikasta riippuen, että sen hoitamisen siellä unohtaa hyvin helposti ja koska luultavasti joudut käyttämään kenkiä koko päivän, niin sekään ei ole hyvä.  Ekan festaripäivän jälkeen tuloksena oli se, että tatska haaleni aivan ÄLYTTÖMÄSTI paljon enemmän kuin normaalisti pitäisi. :( Sen jälkee yritin aktiivisemmin vaihtaa siteitä ja rasvata, mutta se ei näytä paljon auttaneen, sillä nyt se on vaa entistä pahemmassa kunnossa. :( Onneksi on korjausaika luultavasti maanantaina. 

Itse festareilla oli tosi hauskaa, vaikka olinkin siellä töissä. Sain työajat sovittua niin, että pääsin katsomaan kaikkia haluamiani bändejä. Tein muun muassa maailman randomeimman ja hauskimman yövuoron ikinä. :D Töitä kun ei oikein siihe aikaan päivästä ollut, niin kulutimme aikaamme syvällisiä juttelemalla, youtube videoita katsellen, joista ehdoton helmi on tuossa alempana, juoden (niin kahvia, että sitten jotain muutakin), musiikkia kuunnellen ja mukana laulaen. Myös Harry Potter sarjikset kuuluivat yön viihteeseen.




Keikat oli tosi hyviä, PMMP aivan varsinkin. :)


P.S. Tykkään PMMP:n uudesta levystä tosi paljon. :) <3

lauantai 9. kesäkuuta 2012

Depression: when everything you laugh at is miserable and you can't seem to stop.


Ahdistaa niin paljon että kädet tärisee.Tosi heveröinen olo. Vihaan tälläsiä jotka vaa tulee yhtäkkiä, jättää niin voimattomaks ja alkaa jostain todella pienestä asiasta.

Mä olin katsomassa Mötleyy torstaina ja tuntu siltä ettei kukaa oikeen halunnu mua seuraansa, kukaan ei soittanu et hei tuutko meidän kans jne. Kukaa ei oo ees muutenkaa soitellu vähään aikaan, ketään ei kiinnosta.

Miten mä oon päästän tän tilanteen näin huonoksi? Miksi mä oon eristäny itseni niin täydellisesti muista ihmisistä? Miksen vaa sillo alussa voinu mennä kaverien kans millon mihinkäkin vaikka se olisikin ollut vaikeeta ja erityisesti että miksi mä en oo koskaan puhunu kenellekää mitää siitä et mä en jaksa ja mulla on paha olla?

En ois ikinä arvannu että parin vuoden päästä olisin vielä enemmän väsyny tähän kaikkeen, väsyny elämiseen. Nyt se on vielä vaikeempaa nyt kun pitäis tehdä suuria päätöksiä omasta elämästään.Lisäks ketää ei kiinnosta tää, kukaan ei lue tätä saati sitte välitä niin paljoa että kommentoisi. Kaiken tän lisäks tuntuu et oon vaan itsekäs huomiohuora kun kirjoittele tällasta. Musta vaan tuntuu niin pahalta koko ajan, ahdistaa kauheesti ja tunnen oloni niin yksinäiseksi vaikka mulla on mielestäni kavereita tarpeeks. Musta vaa tuntuu ettei nekää välitä eikä huomaa mitää.Tokihan se osoittaa vaan sen, että osaan peitää kaikki negatiiviset tunteeni vaan niin hyvin, siivota johonkin maton alle ja hymyillä vakuuttavasti, mutta toivoisin silti, että joku huomaisi että täällä päässä ei kaikki ole hyvin.

Kaiken tän huonon oman tunnon selittää se, että mua kiusattiin koulussa melkeinpä kokonaiset 9 vuotta, eikä kukaan puuttunut siihen vaikka kerroin monta kertaa aikuisille. Kiusaaminen ei koskaan ollu fyysistä, mutta henkinen on jotain paljon pahempaa. Nyt mietittynä ottaisin mieluummin turpaan kun kuuntelisin niitä haukkuja paikassa jossa mun on pakko olla.

Luulin että oon selvinny tästä kaikesta, koska pari vuotta sen jälkee meni ihan hyvin, mutta totuus on tällä hetkellä joku aivan toinen.

"We all carry these things 
inside that no one else can see
they hold us down like anchors 
they drown us out at sea"



Muuten Mötleyssä oli kivaa, kerron siitä sit joskus myöhemmin.

"The dying is easy. It's just the living I don't think I can get through."
-Nikki Sixx